keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan

1. Etsi United Nations International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia -sivulta (”completed cases”) Esad Landzon tuomio. Mistä Landzo tarkalleen ottaen tuomittiin?

2. Ihmisoikeustarkkailijana ollut Elisabeth Rehn vastasi kysymykseen sotarikollisten tuomioista seuraavasti: ”Se on valtavan tärkeätä ja sillon ajattelee kyllä eniten uhreja (eläviä uhreja), joilla on voimakas tunne siitä että kostoa he eivät halua mutta he haluavat nimenomaan oikeutta ja varsinkin totuuden esiin.”(koko video Ykkösjuttu: Bosnian sodan jäljet)
Mieti, mikä ero on oikeudella ja kostolla
a) rikoksen tekijän
b) uhrin kannalta.

3. ”Juutalaisten holokausti ei alkanut kaasukammioista. Se alkoi paljon aiemmin: siitä, että juutalaisilta riistettiin heidän ihmisyytensä ja heitä alettiin kutsua eläimiksi. Se oli yksi merkki siitä, mitä oli tulossa. (…) Rohingya-väestön järjestelmällinen syrjintä on jatkunut Myanmarissa vuosikymmeniä. (…) äärinationalistiset buddhalaissaarnaajat ovat levittäneet vihaa ja kutsuneet vähemmistökansaa eläinten nimillä. ” Lähde: Helsingin Sanomat

Kansanmurhia tutkinut Jacques Semelin on sanonut, että niiden mekaniikka todistaa käänteisesti filosofi Emmanuel Lévinasin ajatuksen Toisen kasvojen moraalisesta vaativuudesta: laajamittaisten väkivallantekojen toteuttaminen käy mahdolliseksi vain, jos tekijät eivät koe kohdetta itsensä kaltaisena ihmisenä.

a) Millaisilla tavoilla ja keneltä nykymaailmassa pyritään riisumaan ihmisyyttä?
b) Kuinka tällaista puhetta voi vastustaa?

4. Srebrenican joukkomurhan (ks. ”Jugoslavian hajoamissotien taustaa”) selviytyjä muistelee tapahtumia näin:
”Koko yön he veivät ryhmiä pois bussista. Koko yön kuului ampumista koululta. Ihmiset huusivat ja valittivat. Kukaan niistä, jotka vietiin, ei tullut takaisin.” Seuraavana päivänä hänet vietiin toiseen rakennukseen, joka oli myös täynnä vankeja. Sieltä heidät vietiin silmät sidottuna pellolle. Hän koitti vakuuttaa vierellään olleelle serkulleen, ettei heitä tapettaisi, kun ampuminen alkoi. ”Kaaduin maahan. Hän (serkku) kaatui päälleni. Loukkaantuneiden miesten huuto ja valitus alkoi. Myöhemmin tuli lisää vuoroja, lisää ryhmiä, ja he alkoivat teloittaa niitä loukkaantuneita, jotka huusivat tai valittivat.” Kertoja oli menettänyt tajuntansa, ja herännyt pimeän tultua. Siinä vaiheessa ammuttavia oli tuotu useita eriä lisää, ja paikalle kaivettiin hautaa kauhakuormaajalla.
(kuvaus sivulta http://www.sciencespo.fr/mass-violence-war-massacre-resistance/en/document/srebrenica-massacre-july-11-16-1995).

Ratko Mladic, Bosnian serbijoukkojen komentaja jota pidettiin vastuullisena sekä Sarajevon piirityksestä että Srebrenican kansanmurhasta, sanoi sotarikosoikeudenkäynnissään seuraavasti: ”Älkää syyttäkö minua. Itse äänestitte Milosevicia!” (Lähde: The Nation – Serbia´s War Criminal).

Mladic komensi joukkoja, jotka ampuivat Srebrenican siviilit, Milosevic taas oli hänen toimensa mahdollistanut poliittinen johtaja joka äänestettiin valtaan myös sodan aikana. Mitä mieltä olet Mladicin kannanotosta? Minne asti vastuu yllä olevista tapahtumista ylettyy ja miten se jakautuu? Onko vastuussa sotilas joka painoi liipasinta, käskyjen antaja, vallassa ollut poliitikko vai tämän valtaan nostaneet ihmiset?

5. Slobodan Milosevicin googlettaminen nostaa esille myös sivuja, joilla kiistetään tämän yhteys sotarikoksiin, ja kerrotaan Milosevicin rakkaudesta kansakuntaansa, joka esitetään sodan pääasiallisena uhrina. Muita uhreja vähätellään. Mieti, kenen intresseissä nykyhetkellä on vähätellä Bosnian sodan raakuuksia, tai kertoa vain toisen osapuolen tekemistä rikoksista.

Close Bitnami banner
Bitnami