1. Kun saavutte Amazonia-talon aulaan, tutustukaa siellä olevaan suureen seinämaalaukseen ja kerratkaa sademetsille tyypilliset ominaisuudet.

> ilmasto, kasvillisuus ja sen rakenne, epifyytit eli peitekasvit, liaanit, lankkujuuret, suuri erilaisten puulajien määrä, puiden korkeus, ravinnon (hedelmät, pähkinät, hyönteiset, kalat jne.) runsaus, kosteus, lämpötila, lajimäärä, vuodenajat, äänimaailma, värikkyys, myrkyllisyys jne.

2. Vertailkaa, miten sademetsä eroaa meille tutusta suomalaisesta metsästä.

3. Kierrelkää Amazonia-talossa (ryhmissä, yksi on kirjurina) esim. 10 minuuttia, kokoontukaa sitten yhteen ja käykää läpi mitkä kaikki elokuvan lajit löysitte.

> papukaijat (hyasinttiara, sinikurkkuara), kilpikonnat (hiilikilpikonna, amazoninjokikilpikonna), kääpiökaimaani, laiskiainen, nuolimyrkkysammakoita, (brasilian)aguti, (ruskonokka)tukaani, apinoita (valkopääsaki), (hondurasinpiikkihäntä)iguaani, kaloja

4. Tarkkailkaa valkopääsaki-apinoiden laumaa ja selvittäkää miten uros- ja naarasyksilöt eroavat toisistaan. Miten tämä ilmeni elokuvan kapusiiniapinoilla?

> valkopääsakiuros on musta ja sillä on kokonaan vaalea naama, naaras on harmaa ja sillä on vähemmän vaaleaa naamassa; kapusiiniapinoilla sukupuolet ovat enemmän samannäköisiä, mutta uros on rotevampi

5. Valkopääsakit ovat kierteishäntäapinoita, mutta ne eivät hyödynnä häntäänsä kuten samaan heimoon kuuluvat kapusiiniapinat. Miten muuten ne käyttävät häntäänsä?

> Kapusiiniapinat ja eräät muut kierteishäntäapinat käyttävät häntäänsä ”viidentenä raajana” ja voivat kiertää sen oksan ympärille, jolloin niiden on helpompi kiipeillä ja liikkua oksistossa. Sakit eivät tätä kuitenkaan tee, mutta nekin käyttävät häntäänsä tasapainoillessaan oksistossa hyppiessään.

6. Löydättekö emon ja poikasen? Miten apinat hoitavat poikasiaan? Mitä eroja tai yhtäläisyyksiä löydätte sakien ja elokuvan kapusiinien välillä?

> Emo kantaa pientä poikasta selässään tai poikanen voi roikkua myös emon mahakarvoissa. Tällöin ylimääräinen pieni häntä paljastaa karvoihin kaivautuneen poikasen. Isommat poikaset liikkuvat myös itse oksilla, mutta pelästyessään luikkivat emon selkään turvaan. Sakit ja kapusiinit toimivat tässä melko samalla tavalla.

7. Sakien kanssa asuu myös muita apinalajeja. Tarkkailkaa miten eri lajien yksilöt suhtautuvat toisiinsa.

> Valkopääsakien kanssa asustaa kultatamariineja ja pikkumarmosetteja. Vaikka sakit ovat porukan suurimpia, kullanväriset kultatamariinit ovat hallitsevassa asemassa ja sakit väistävät niitä! Pikkumarmosetit väistävät kaikkia muita, mutta eri lajit tulevat ihan hyvin toimeen keskenään. Ne syövät myös osittain erilaisia ruokia, joten kilpailua ruuastakaan ei tule.

8. Tutustukaa lintujen erilaisiin nokkiin: papukaijoilla on terävä koukkunokka, iibiksillä kahlaajille tyypillinen pitkä ja kapea nokka, ja tukaaneilla on paksu ja värikäs nokka. Selvittäkää miten ne käyttävät nokkiaan ja mitä ne syövät? Kyselkää asiaa mahdollisesti paikalla olevilta eläintenhoitajilta.

> papukaijojen terävä nokka: kovat pähkinät ja siemenet + käyttää nokkaa apuna kiipeillessä

> iibiksen pitkä ja kapea nokka: matoja ja selkärangattomia rantamudasta

> tukaanin paksu ja värikäs nokka: hedelmien napsiminen + nokan värien avulla eri tukaanilajit tunnistavat toisensa (eri lajeilla eri väriset nokat)

9. Amazonia-talossa on useita värikkäitä sammakoita. Kuinka monta erilaista löydätte? Miksi monet sammakot ovat värikkäitä? Mitä hyötyä siitä on sammakolle? Entä sammakoita syöville eläimille?’

> sininuolimyrkkysammakko, keltanuolimyrkkysammakko, vihernuolimyrkkysammakko

> nuolimyrkkysammakoiden iho on myrkyllinen, kirkkaat värit toimivat varoituksena saalistajille, jotka oppivat välttämään värikkäitä otuksia

> terraariossa sammakot eivät ole myrkyllisiä, koska niille syötetään vain myrkyttömiä banaanikärpäsiä (luonnossa myrkky tulee muurahaisista, pienistä hämähäkeistä, tuhatjalkaisista yms. ötököistä)