Eurooppalaiset saapuivat Afrikkaan 1400-luvulla portugalilaisten johdolla. 1800-luvulle asti eurooppalaiset kuitenkin oleskelivat pääasiassa rannikoiden kauppatukikohdissa, mutta tulevina vuosikymmeninä koko Afrikka ajautui hiljalleen siirtomaavaltojen haltuun. Afrikan jakamisesta päätettiin Berliinin konferenssissa vuonna 1885, Euroopan maiden toimiessa tässä veturina.

Siirtomaajärjestelmän tarkoitus oli hyödyntää paikallisia resursseja emämaan eduksi. Siirtomaa-aikana Afrikassa vallitsi sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen sekasorto kun yhteiskuntia yritettiin uudistaa joko länsimaisesti tai perinteisiin uudistusmalleihin turvautumalla, emämaiden toimiessa omien etujensa mukaisesti.

1900-luvun siirtomaavalta sai Afrikassa aikaan yhteiskunnallisen muutoksen ja siirtomaa-aika jättikin jälkensä Afrikkaan. Kasvanut lukutaito, länsimainen lääketiede ja eurooppalaisten rakentamat liikenneyhteydet mahdollistivat suuren väestönkasvun. Siirtomaavaltiot olivat kuitenkin enimmäkseen kiinnostuneita emämaan eduista eivätkä afrikkalaisten hyvinvoinnista. Tästä johtuen taloudellisesti menestyviä alueita syntyi varsinkin suurviljelmien ja kaivosteollisuuden ympärille, joissa afrikkalaisten tehtävä oli toimia halpana työvoima siirtomaa-armeijan hallitessa. Väestön kasvaessa myös köyhyys kasvoi. Monella tapaa nämä rakenteet ovat ennallaan siirtomaakauden päätyttyä.

Siirtomaajärjestelmä alkoi purkautua toisen maailmansodan jälkeen siirtomaiden alkaessa yhä vahvemmin vaatimaan itsenäisyyttään. Suurin osa Afrikan maista itsenäistyi 1960-luvulla, Betsuanamaa itsenäistyi vuonna 1966 saaden nimen Bostwana. Seretse Khana johti itsenäistymistä ja valittiin maan ensimmäiseksi presidentiksi. Siirtomaajärjestelmä on myöhemmin tuomittu laajalti. Asiantuntijat ovat kuitenkin erimielisiä siitä, kuinka suuren perinnön ajanjakso jätti jälkeensä. Toinen koulukunta näkee kolonialismin merkityksen pienenä, olihan siirtomaa-ajanjakso varsin lyhyt ja loppui monta vuosikymmentä sitten. Toinen koulukunta puolestaan näkee siirtomaakauden keskeisenä osana Afrikan kehitystä, sillä tällöin luotiin rakenteita, joista osa on edelleen olemassa ja vaikuttaa afrikkalaisten elämään yhä tänä päivänäkin. Lisäksi siirtomaa-aika jätti perinnökseen mielivaltaisesti muodostetut entisten siirtomaiden rajat, jotka eivät noudattaneet etnisiä rajoja. Seurauksena on ollut sotia, sisällissotia, rajakahakoita ja poliittista epävakautta.

• Millaisia vaikutuksia betsuanamaalaisten elämään Iso-Britannian siirtomaavallan elokuvassa näytettiin tuovan?
• Sijaishallitsija-sedällä, naapurimaa Etelä-Afrikalla ja Britannialla oli monia syitä vastustaa tulevan heimopäällikön avioliittoa valkoisen naisen kanssa, mitä nämä olivat? Mitä seuraamuksia he pelkäsivät?
• Apartheidin poliittinen vaikutus ulottui Etelä-Afrikan rajanaapureihin, kuten Betsuanamaahan, ja välillisesti aina Eurooppaan asti. Miten tämä näkyi elokuvassa?
• Euroopassa ei usein tahdota muistella siirtomaakautta, miksi ei? Miksi siirtomaa-aikaa ei kuitenkaan saisi unohtaa?
• Kolonialismin vaikutuksista ollaan montaa mieltä, kumman koulukunnan ajatuksiin sinä yhdyt? Miksi?
• Suomalaiset eivät usein koe omaavansa kolonialistista perintöä, afrikkalaiset eivät kuitenkaan ole välttämättä samaa mieltä. Mitä mieltä sinä olet? Perustele.
• Afrikka ei ollut eurooppalaisten ainut siirtomaa-aitta. Ottakaa selvää mitä muita alueita eurooppalaiset valloittivat, mitä seurauksia siitä oli ja näkyvätkö ne yhä?

 

Lähteet:

Maailmankauppalehti

Kepa – kehitysyhteistyön kattojärjestö

Wikipedia