Nimi kertoo lyhytelokuvan määrittelyssä tärkeimmän: se on lyhyempi kuin pitkä elokuva. Lyhytelokuva voi kuitenkin poiketa pitkästä monilla muillakin tavoilla. Yksi lyhytelokuvan tärkeä tehtävä on uudistaa ja rikkoa elokuvakerrontaa, ja sitä tulisikin katsoa ja tulkita omana elokuvakerronnan muotonaan. Lyhytelokuvan tuotanto, budjetti ja tukisummat ovat pienempiä kuin pitkällä elokuvalla, ja niin siinä voidaan ottaa suurempia riskejä ja sallia rohkeammat kokeilut. Uudet elokuvantekijät tulevatkin mukaan elokuvan tekoon lyhytelokuvien kautta. Joskus lyhytelokuvaa voidaan pitää harjoitustyönä tai käyntikorttina pitkää elokuvaa varten, mutta tämä ei poista tai vähennä sen taiteellista merkitystä itsenäisenä teoksena.

Lyhytelokuvan tekijä pyrkii tiivistämään jonkin ajatuksen, havainnon, tapahtuman tai ilmiön elokuvaksi. Lyhytelokuvat voivat olla fiktiivisiä, dokumentaarisia tai kokeellisia ja ne voivat olla lajityypiltään mitä tahansa. Kokeellinen elokuva voi tarjota kiehtovia kuva- tai äänimaisemia ilman selkeää tarinaa. Kokeellisessa elokuvassa ja siihen lukeutuvassa mediataiteessa pyritään usein saamaan aikaan ihmettelyä ja syvällisempää ajattelua. Niiden sanoma saatetaan kertoa toisin kuin television ja elokuvien valtavirrassa. Lyhytelokuvia voi joskus luonnehtia metaforiksi: silloin jokin tuttu asia esitetään niin, että se näyttää yllättävällä tavalla joltakin muulta. Toisaalta lyhytelokuva saattaa olla rakennettu vitsin tapaan, jolloin tarinan lopetus on esitellyn tilanteen ”punchline”; varsin tyypillistä on, että tarina päättyy yllättävään käänteeseen. Lyhytelokuvat sopivat koulujen käyttöön paitsi kestonsa takia, myös sen takia, että niissä usein pyritään herättämään ajatuksia ja kiteyttämään havainto tai väite pelkistetymmin kuin pitkässä elokuvassa.

Täältä löydät oppimateriaaleja lyhytelokuviin, jotka ovat katsottavissa Koulukino suoratoisto -palvelussa. Toivotamme sinulle antoisaa matkaa lyhytelokuvien maailmaan.