Jarmo Lampelan Jusseilla palkittu Joki on kauniin vähäeleinen kuvaus joukosta nk. tavallisia ihmisiä pienessä keskisuomalaisessa tehdaskaupungissa. Elokuvaa on verrattu taannoiseen jenkkimenestykseen Magnoliaan, eikä ihme; kumpikin kerää yhteen joukon toisiinsa nivoutuvia ihmiskohtaloita ja kutoo niistä laajan montaasin. Kumpaakin elokuvaa leimaa tummien sävyjen
sekoittuminen valoisiin, vakavien aiheiden kietoutuminen perustavanlaatuiseen toivoon paremmasta. Joki näyttää yhden kriittisen kesätunnin äänekoskelaisten ihmisten elämässä. Nopein ja tarkoin vedoin Lampela piirtää heille luonteet ja elämäntilanteet, ja höystää ne omaperäisillä detaljeilla. Vaikka tarinoita on monta, niistä jokaisen päähenkilöihin ehtii kiintyä ja heistä haluaisi
kuulla lisää.